Itsenäisyys ja turvallinen isänmaa ovat arvokas perintö menneeltä sukupolvelta

100-vuotisen itsenäisyytemme kunniaksi olivat seurakunnan nuoret järjestäneet arvokkaan ja rikassisältöisen itsenäisyyspäiväjuhlan edelliselle sukupolvelle. Juhla alkoi Sibeliuksen Finlandialla, jota kuvitti Suomen luontoa kuvaava filmi. Sen jälkeen kuulimme alkuperäisen Suomen itsenäisyysjulistuksen.

Alkupuhe oli historiakatsaus, jossa tarkasteltiin Jumalan suuria linjoja Suomen kansan ja maan historiassa. Historian suurissa tienhaaroissa aina 1100-luvulta alkaen Suomi aina sattui joutumaan reitille, joka oli paras kansan vähittäiselle itsenäistymiselle ja uskonnonvapaudelle. 1900- luvulla Suomi kahteen otteeseen välttyi joutumasta osaksi ateistista diktatuuria, joka olisi tehnyt kaikkensa tuhotakseen kristinuskon ja sen hyvät vaikutukset yksilöiden ja yhteiskunnan perusrakenteisiin. 

Kaikki puheenvuorot ilmensivät syvää kiitollisuutta vapaasta, hyvästä maastamme, jossa seurakunta voi kasvaa Jumalan antamaa kasvua. Vaikka Raamatun vaikutus yhteiskuntaan onkin jo heikentynyt , meidän tehtävämme on pitää vanhurskautta voimassa. Kiitollisuus kaikkia menneitä sukupolvia kohtaan,  joiden työn  ja uhrausten tuloksista olemme saaneet ikämme nauttia, oli käsinkosketeltavaa.

Erilaiset laulu- ja muut esitykset värittivät iltaa. Henkisen ja hengellisen ravinnon lisäksi juhlassa tarjottiin herkullinen ateria alkupaloineen ja jälkiruokineen.

Loppupuheenvuorossa todettiin, että suurin vapaus, jonka voimme saavuttaa, on vapaus synnistä. Jeesus sanoi: ”Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.”  Ovat meitä sitovat asiat minkälaisia hyvänsä, voimme vapautua niistä, sillä Jeesus on itse ollut koeteltu kaikessa ja kykenee säälimään meidän heikkouksiamme. Meitä on myös kehotettu “rukoilemaan esivallan puolesta, jotta saisimme viettää hiljaista ja rauhallista elämää jumalanpelossa”.

Aiheet
Aiheeseen liittyvät